maanantai 13. lokakuuta 2014

Vanha astiakaappi

Siivosin viikonloppuna aikani kuluksi meidän kaappivanhuksen. Tosin vain ulkopuolelta. Sisäosiin en uskaltanut kuin pikaisesti vilkaista...



Kaappi on raahattu meille meidän mökiltä eli äitini synnyinkodista. Siellä se on äidin muistikuvien mukaan ollut aina. Äiti on syntynyt -40 -luvulla eli luulisi kaapin olevan helposti ainakin kuutisenkymmentä vuotta vanha. Maalipinta on kärsinyt aikain saatossa, kaappien ovet lenksottaa enemmän tai vähemmän ja yksi leikkuulauta tms. puuttuu tuosta oikealta, mutta eihän meillä mikään muukaan priimaa ole :) Kaapista saisi tosi kivan näköisen maalaamalla, mutta kun en henno ruveta säätämään. Tähän kaappiin liittyy niin paljon omiakin lapsuusmuistoja, että ei vaan pysty. Jos tämä olisi ostettu kaappi ilman henkilökohtaisen historian havinaa, niin olisi helpompi sutaista tämä jollain raikkaalla värillä enemmän mun silmää miellyttäväksi, mutta nyt se saa luvan miellyttää mun ja muidenkin silmiä ihan tässä alkuperäisessä asussaan. Tai mistäs minä tiedän onko tämä kaappirouvan alkuperäinen asu, mutta kuitenkin.

Kaappi sijaitsee meidän ruoka"salissa" (hirveen, hirveen pieni kamari), jota emme ole vielä ehtineet rempata. Huoneessa on seinillä ainakin kolmenlaista eri tapettia ja lattiassa kuvottava muovimatto, joka toisaalta on helppo pyyhkäistä puhtaaksi Poikasen ruokatuolin ympäristöstä. Sitä pupellusta kun leviää pitkin lattioita joka ikisellä ruokailukerralla... Kaapin yläpuolelle Tommi on laittanut cyproc-levyä ja sen päälle asennettiin päivä ennen Poikasen syntymää ilmalämpöpumppu. Tommi meinaa siis joku kaunis päivä levyttää koko huoneen cyprocilla, joten ilmalämpöpumpun alle levy oli laitettava pumpun asennuksen yhteydessä, ettei tarvitse sitten itse laitetta asennella uudelleen. Mutta sen takia siis kaapin seinusta näyttää tuolta. Hyllyn päältä ainakin toistaiseksi paikkansa löysivät huutokaupasta huudettu vanha öljylamppu sekä kirppikseltä muinoin ostetut Kotiliesi-lehden vuosikertanidokset. Ihanaa sadepäivän lukemistoa :)


Ja mahtuihan sinne hyllyn päälle muutama keltainen arabian kuppikin. Mä vaan en osaa tehdä asetelmia... Järjestetäänköhän jossain sellaisia asetelmantekokursseja? Voisin mennä.


Että tämmöstä tällä erää. Nyt äkkiä lisäämään puita yläkerran Porin Mattiin, että tarkenee ensi yönä nukkua. Viime yönä oli joku kumma palellustärinä, joka onneksi loppui siihen kun otin Poikasen viereen lämmittämään...

Hyvää syyslomaa, kenellä sellainen sattuu olemaan!

Terkuin Eija

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voih...itku meinasi tulla kun tuon kaapin näin...vuosikymmenten jälkeen.Minä muistan miltä tuon kaappi tuoksuikin kun ovet avasi.Ja vasemman puoleisesta pikkulaatikosta mummu aina antoi kamferintippaa kun flunsaa tai mitä tahansa muuta vaivaa ilmaantui.Ja minähän sitä tippaa aina kinusin ilman sen suurempaa vaivaakaan,koska sen mukana sai sikuripalan imeskeltäväksi.Älä ihmeessä maalaa kaapivanhusta,se on ihan juuri noin :)Katja

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Joo älä Katja pelkää, ei tätä henno maalata! Piti ihan käydä nuuskuttamassa sitä vasemman puoleista pikkulootaa, ja etteipä vaan tuoksahtais vähän kamferintipalle... ;) Oih, ne lapsuusmuistot ♥ kun kesät oli aina aurinkoisempia ja pitempiä ja järvivesi lämmintä kuin linnunmaito!

The bernard and bianca kirjoitti...

Kauniita nuo viimeisen kuvan astiat! Talovanhukset kiehtovat ja on niin mukavaa päästä kurkistamaan sisälle tällaisten blogien välityksellä:)

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Kiitos Bianca Bernard ja kiva kun tulit kurkkaamaan tähän taloon ja näihin huoneisiin :) Muakin kiehtoo vanhat talot (ja tavarat), kun niillä jo elettyä elämää takana ja paljon tarinoita kerrottavana!

Anonyymi kirjoitti...

Moi!Eilen jutustelin Taatan kanssa ko.kaapista.Kurkkaappa,ellet ole jo kurkannut noiden pikkulaatikoiden alapohjiin.Yhdestä niistä pitäisi löytyä Taatan(n.7-9v) sairaskertomus omin pikkukätösin kirjoitettuna ;)Ja tiedätkö,mistä kaappi on alunperin kotoisin?T:Serkkuplikka

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Hihii, ei ollut sairaskertomus alapohjassa, vaan laatikon päädyssä! Pohjat oli tarkastettu jo aiemmin... Päädyssä lukee Taatasi nimi eli *piip* oli sairas tänäpäivänä. Vihurirokko. Olen sängyssä. Kuumetta oli 37,5 c. 13.3.1960 klo 12.00

Huippua! Aiemmin oli yhden laatikon pohjasta löytynyt seuraava teksti, varmaankin toisen enon tekosia... Tunnistaako Taatasi tekstin, kysypäs!

Se menee jotakuinkin näin:

Uskonnon ja ruotsinopetajaoli: Kaisu Norja.

Vaikea päivä koulussa. Keskiviikkona 18.3. v.1964
Luokka: II C
Lukujärjestys 8.00
Ei erikoista - Eläinoppi
Yksi sivu jäsennettävä - Suomi
Ei erik. - Matematiikka
Ruotsinkokeet kappaleista 79,80,81,82 - Ruotsi
Katekismuksesta kolmas rukous ja raamatusta ulkoa 38 jaetta - Uskonto

Ja ei, en tiiä mistä kaappi on kotoisin. Ei vissiin muista äitikään! Kerro ihmeessä :D

Anonyymi kirjoitti...

Juurikin nuoremman enosi teksti tuo oppikoulun toisella luokalla kirjoitettu v.1964.Löytänyt Taatan epikriisin ja päättänyt kirjata itsekin jotain tapahtumia ylös.Liekö veljesten ainut kuulumisien vaihto jo tuohon aikaan,heh;) Taatan muistikuvat ovat kaapin suhteen seuraaavat(ja käski mainita,että nämä ovat vain hänen hataria muistikuvia,joten voivat olla paikkaansa pitämättömiäkin)Hänen mukaansa kaappi on ollut Mummin siskon ja hänen miehensä vanhassa puutalossa Haminassa Isoympyränkadulla ja kun muuttivat kerrostaloon lähistölle -50 luvun alkupuolella kaappi kulkeutui matkahuollon kautta Mummilaan.Mummin siskohan sitten kuoli pian ikävään sairauteen.Muistan kun Mummikin siitä joskus tippa silmässä kertoili.Äitisi kuulemma asuikin siellä Haminassa heidän luonaan käydessään oppikoulua?Kivaa historian havinaa ja Taata oli kovin iloinen kun asiasta rupesin kyselemään ja lähetti kovasti terveisiä teille :)T.Serkkusesi

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Ou jee, kyllä historian havina on sitten mukavaa! Joo äitimuori asui todellakin Haminassa mummon siskon luona, ja käsittääkseni kävi siellä lukion. Kävin äidin kanssa Haminassa jokunen vuosi sitten lomailemassa, asuttiin jonkun baaripahasen yläkerrassa (=joku hotelli)ja kierreltiin pitkin keskustaa ja äiti muisteli vanhoja :) Kiva reissu oli. Täytyy huomenna kysellä tarkemmin tosta kaapista, ei kyllä ollut tuosta tarinasta mitään tietoa mulla. Terkkuja enolle, toivottavasti jaksaisivat kesällä Kimingille asti kyläilemään? :)