maanantai 18. tammikuuta 2016

Pakkaspäivän iloja

Kuluuhan se päivä näinkin...







Ja tästä touhusta äitikin tykkää! Radan osia on ostettu kirppiksiltä, saatu lahjaksi ja vetureita ollaan ostettu itse. Kirppispusseissa on tullut jonkun muunkin firman radan osia, mutta onneksi ne ovat melko sopivia alkuperäiseen Brion ratakiskoihin. Näissä junaradoissa on kyllä parasta se, että ratoja voi kasvattaa loputtomiin ja radasta voi halutessaan rakentaa erilaisen vaikka joka kerta.

Tuut tuut! Terkuin Ratapäällikkö

10 kommenttia:

Mima kirjoitti...

Sielläkin taitaa päivät kuluta leikiten :) näistähän voi jatkaa tarpeen tullen moneen eri huoneeseen. ;) Kyllä minäkin innostuisin näistä! Täytyypä pitää kirppareilla silmät auki...

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Joo ihan leikiten kuluu aika (paitsi tämänkaltaisina pakkaspäivinä, kun ei tarkene pihalle lähteä, kun vähän kipeinä ollaan). Saa keksimällä keksiä touhua, kun ei tuo 3-vuotiaan keskittymiskyky yhteen leikkiin oo vielä kovin pitkäkestoista :) Junaleikissä menee kyllä hyvin aikaa kun pitää tuumailla minkälaisen radan tällä kertaa rakentaa. Haaveilinkin, että joskus olisi niin paljon palikoita, että saisi tehtyä koko alakerran kiertävän radan! Harmi kun ovat kalliita mokomat puupalikat, kirppareillakin. Tosin ne kyllä kestääkin sitten isältä pojalle, toisin kuin monet muut lelut.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Mukavaa pakkaspäivän touhua..:)

E kirjoitti...

Mä oon pikkutytöstä lähtien rakastanut puujunaratoja <3 Kaverini isoveljellä oli piiiiiitkä rata, jota koottiin heidän isossa olohuoneessaan. Itse en näitä saanut kun kuulemma "tylsistyisin". Vahinko on korvattu ja omalla tytölläni on jo jonkinmoinen pätkä rataa. Mä oon ostanut rataa ja siltoja Biltemasta. Ne sopii Brion rataan milliä vaille hyvin. Kirppiksillä ei ole tullut vastaan.

souliina kirjoitti...

Tuohan on aivan loistavaa pakkaspäivän touhua :)

jenni kirjoitti...

Hirveetä paskaa...jos ei oo kunnon postausaihetta, ole mieluummin postaamatta!

Syvältä.Sanna. kirjoitti...

Lelutraumoja? Meidän legolaatikot ja teidän junaleikit saa aikaan niin pahan mielen, että vaivaudutaan kommentoimaan ala-arvoisesti :D Tsemppiä Jennille.

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Just niin Irmastiina, Elise, ja Souliina S! Mullakaan ei ollu pienenä junarataa, joten nyt otetaan vahinko takaisin korkojen kera :) Niin ja harvoin noita kyllä näkee kirppiksillä, just sen takia kun ne kestää isältä pojalle. Kantsii siis napata kainaloon, jos tulee vastaan!

Jenni, ideoita kunnon postausaiheeksi otetaan vastaan :)

Syvältä. Sanna., aika pahat lelutraumat :D

Aurinkokujalla kirjoitti...

Voi mä muistan miten kivaa oli tehdä noita juna ratoja. Meidän lasten vanhat radat on kaikki tallessa ja odottaa että lastenlapset vielä vähän kasvaa ja voidaan alkaa rakentaa. Olen ekaa kertaa sun blogissa ja liityin heti lukijaksi. Ois tosi kiva jos tulisit kylään Aurinkokujalle.

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Aurinkokujalla: tervetuloa tähän taloon ja näihin huoneisiin! Kiva kun löysit tänne. Sulla on sitten aarteet odottamassa käyttöönottoa, jee! Kiitos kutsusta, tullaan piipahtamaan :)