Poikanen kävi eilen ensimmäisissä urheilukisoissaan ja "hyppäsi" pituutta kokonaiset 29 cm! Ja vettä satoi ja vastatuuli oli jajajaja :D Koska ei ole kuvamateriaalia esittää tästä ikimuistoisesta tapahtumasta, tässä muutama kuva meidän aurinkoiselta kotipihalta:
Tää on niiiin parasta aikaa just NYT! Mulla on ollut jo monta vuotta kestänyt projekti oppia ajattelemaan positiivisesti ja elämään hetkessä, eikä sitku tai mutku tai silleesti. Joskus sitä onnistuu ihan vahingossa nauttimaan siitä mikä just silloin on hyvin. Mitä siitä, että sain äsken tietää jääneeni yhden pisteen päähän valintakokeeseen pääsystä, mitä sitten, että viikkopunnituksessa lukema näytti plussaa. Nyt on hyvä olo, ulkona paistaa aurinko ja kaikki on hyvin. Ainakin hetken :D
Mukavaa tiistaita
terkuin Eija
Tää on niiiin parasta aikaa just NYT! Mulla on ollut jo monta vuotta kestänyt projekti oppia ajattelemaan positiivisesti ja elämään hetkessä, eikä sitku tai mutku tai silleesti. Joskus sitä onnistuu ihan vahingossa nauttimaan siitä mikä just silloin on hyvin. Mitä siitä, että sain äsken tietää jääneeni yhden pisteen päähän valintakokeeseen pääsystä, mitä sitten, että viikkopunnituksessa lukema näytti plussaa. Nyt on hyvä olo, ulkona paistaa aurinko ja kaikki on hyvin. Ainakin hetken :D
Mukavaa tiistaita
terkuin Eija
3 kommenttia:
Itse olen yleensä poitiivinen, mutta nyt saan miehen sairauden myötä joudun oikein keskittyä olemaan...välillä siinä onistun...nytkin.
Ihanaa suven suloa sinulle! Ja totta, positiivisuutta kannattaa treenata:)
Voimia sulle Irmastiina! Sairauden keskellä on tosi vaikeaa pysyä positiivisena, mutta sekin vie eteenpäin jos pystyy pienenkin hetken nauttimaan vaikkapa just auringosta ja kukkasista.
Kiitos Villa Kardemumma, ihanasti toivoteltu! Suven suloa teillekin päin :)
Lähetä kommentti