Viime keväänä näihin aikoihin talokaupat olivat lähes varmistuneet. Olimme käyneet tutustumassa naapurikaupungissa sijaitsevaan kohteeseen pari kertaa, tehneet reilun tarjouksen ja se oli hyväksytty saman tien. Kaupan toteutumisen ehdoksi olimme kuitenkin laittaneet kuntokartoituksen ja sen tuloksen. Ja niinhän siinä kävi, että saatuamme kyseisen raportin päätimme vetäytyä kaupasta. Rakennustarkastajan varovaisen arvion perusteella voitiin nimittäin olettaa, että talo oli perustuksiaan myöten homeessa.
Ai että otti koville. Olimmehan jo usean vuoden ajan etsineet itsellemme vanhaa taloa remontoitavaksi ja kun "unelmatalomme" osoittautuikin todennäköiseksi homerotiskoksi, oli pettymys valtaisa. Olin jo mielessäni sisustanut taloamme kodiksi ja puutarhakalusteetkin olin ehtinyt tilaamaan tutulta puusepältä (älytöntä, joo myönnetään). Mutta onneksi järki voitti, vaikka tunteet myllersivätkin tuolloin kuin merenselkä syysmyrskyssä.
Puolisen vuotta myöhemmin, tarkemmin sanottuna joulukuun 18. päivänä allekirjoitimme paperit nykyisestä talostamme. Ihan Jouluksi emme ehtineet uuteen kotiimme muuttaa, mutta ensimmäisen yömme kotona vietimme Uutta Vuotta vastaanottamassa hiljalleen lämpenevän pönttöuunin edessä, lattialla makuupusseihin kääriytyneinä kynttilöiden valaistessa huonetta pehmeällä valollaan.
Tunne oli silloin täysin epätodellinen: monta vuotta yhteisen kodin etsintää, lukuisia innostumisia, valtavia pettymyksiä - ja nyt olimme vihdoin kotona! Talo tuntui heti omalta -kodilta- ja se täytti kaikki meidän vaatimattomat vaatimukset: vanha, remontoitava puutalo, jossa hinta ja kunto suht kohdallaan, tulisijoja 5 kappaletta (joista 2 pönttöuunia, ihanaa!), katu ja tienoo rauhallinen, tilaa on (vaikka perheenlisäystäkin ajatellen) ja niin edelleen.
Välillä tuntuu vieläkin, että tämä ei voi olla totta. Mutta pakko se on uskoa -tämä talo on nyt meidän kotimme! Ja se tuttu puuseppä lupasi piakkoin tehdä ne puutarhakalusteet tähän pihaan, kun se ei kaikeksi onneksi silloin viime keväänä ehtinyt kalusteiden tekoa aloittaa.
Tässä blogissa kerron siis elämästämme remontin keskellä. Tässä talossa, näissä huoneissa mikään ei tule valmiiksi hetkessä eikä suoria nurkkia ole. Vähän niin kuin ei elämässäkään.
2 kommenttia:
olipas kiva eksyä blogiisi :D hain eri maalausideoita netistä ja satuit googlen kuvahakuun!
meilläkin menneillään huhtikuusta asti remontti..ostimme siis vanhan rintsikkatalon kodiksemme :) mukavaa että on muitakin!!
t.Ansku
http://walkoinentupa.blogspot.com/
Kiva kun piipahdit Ansku! Hassua, mitä kautta löysit tänne :) Tulen kurkkimaan sun blogia ihan piakkoin...
Lähetä kommentti