...and sometimes four firemen also. Tänään nimittäin Sointulassa kärysi ihan kunnolla, kun tämä mamma aloitti syyskauden talonlämmityksen lyömällä puuhellaan täyden pesällisen koivuhalkoja ja tulitikun perään. *köh köh* Eli ei olis kannattanut! Puut kyllä paloivat iloisesti mutta vetoa ei ollut YHTÄÄN ja savun määrä talossa oli sen mukainen. Ja se ääni, kun useampi palo- ja häkävaroitin piipitti yhtäaikaa... *huoh, korvat soi vieläkin* No tulipahan testattua että vehkeet toimii! Äkkiä Poikanen kainaloon, ulkovaatteet päälle rappusilla ja jätkä rattaisiin ja remmeillä kiinni. Sitten soitto hätäkeskukseen ja sen jälkeen Tommille
(joka ei tietenkään vastannut). ÖÖÖ, mitä mää sitten teen? Onneksi naapurin rouva kuuli kadulla kulkiessaan palovaroittimien äänet avoimista ikkunoista ja tuli pihaan, jolloin saatoin jättää Poikasen hänen hoivaansa ja savusukelsin keittiöön. Savun määrä oli oikeasti aivan järkyttävä! Yritin avata puuhellan luukkua vedon parantamiseksi, mutta sieltä löi vaan helvetilliset lieskat vastaan, eli äkkiä luukku kiinni ja haukkaamaan happea pihamaalle. Sitten syöksyin takaisin ja aloin poimimaan pihdeillä (erittäin huonoilla sellaisilla) tulipesästä palavat puut yksi kerrallaan tuhkaämpäriin ja siitä keskelle pihamaata. Kun suurimmat pöllit savusivat pihalla, soitin takaisin hätäkeskukseen ja kerroin, ettei hätää enää ole. Palomiehet olivat kuitenkin jo matkalla, joten tulivat vielä tarkistamaan tilanteen ja hoitivat "jälkiehkäisyn" :) Hyvin alkoi hella vetää kun palomiehet avasivat kaikki mahdolliset räppänät ja tuhkaluukut
(jota minä en tietenkään tajunnut hätäpäissäni tehdä). Huh huh ja ohhoh. Kyllä vähän
(tai siis paljon) hävetti, mutta kun neljä kappaletta melkoisen komeaa
(kerrankin!) palomiestä vakuutti, että näin voi käydä kenelle vaan, niin pakkohan se oli uskoa :) Nyt ollaan muutama tunti tuuleteltu ja aina vaan savu haisee, mutta pääasia ettei kukaan loukkaantunut eikä keittiökään mennyt pilalle, vaikka jo sieluni silmin näin itseni täyttelemässä vakuutuslappuja mittavasta savuvahingosta. Ja tulihan sitä taas jotain opittua, nimittäin
- polta aluksi tulipesässä vaikka pieni paperinpala, että näet vetääkö hormi vai ei
- jos ei vedä, polta pieni paperinpala tuhkaluukussa, että ilmalukko aukeaa tai
- puhalla hiustenkuivaajalla tuhkaluukkuun, jotta ilmalukko aukeaa
- ÄLÄ KOSKAAN jätä syttyjä tulipesän eteen (niin kuin minä olin jättänyt) Menee nimittäin turhaan aikaa niiden siirtämiseen pois edestä!
- osta sammutuspeite!!! jos sattuu lieskoja näkymään
- osta kunnon puupihdit ja ja jätä hollille joku paksu hanska kekäleiden poisnakkelua varten
Että näin. Mutta tämä ei ollut se aihe, josta mun oli tarkoitus tänään postata. Vaan meidän murheenkryynistä, olohuoneesta. Joka näin neljän ja puolen vuoden asumisen jälkeen on edelleen ostotilannetta vastaavassa kuosissa eli...
 |
| Kirppikseltä: sininen peili, sen alla oleva pikkuhylly, oven päällä oleva tauluhylly, ryijy, telkkaritason (tori.fi:stä) viereinen nurkkapöytä, kattovalaisin ja pöytävalaisin jne. Puuarkku ja sen vieressä oleva pikkupöytä huutokaupasta. |
Seinät likaisen keltaiset/likaisen kellastuneella tapetilla. Lattiassa parkettia jäljittelevä muovimatto (kirjoitin ensin vahingossa muotimatto,hih!). Vanha katto, likainen sekin. Eli mitään ei olla vielä(kään) tehty! Yöks. No joo, pahemminkin voisi tietysti olla... Kahden pikkuhuoneen välistä sentään on seinä kaadettu pari vuotta sitten, että saatiin vähän väljyyttä tilaan.
 |
| Kirppikseltä mm. peili mustan sohvan yllä, hoitopöytä, jalkalamppu, taulu, keinutuoli, taulunkehykset keinutuolin "päällä", peili ja hylly puusohvan yllä jne. Puusohva saatu Tommin serkulta. Pönttöuuni jää ikävästi pois kuvasta nurkan taakse! |
 |
| Oikealla paperimassaveistos amk-ajoilta: avaruushyönteinen. |
 |
| Pöydän alla oleva vanha pesusoikko löytyi pihavarastosta. Nyt siinä on villasukkia ja keskeneräisiä kutomuksia. Puuarkku toimii Poikasen leluarkkuna. Siinä on ihana muoto! |
 |
| Kynttelikkö ja lintuhäkki kirppikseltä, kukat saatuja. |
 |
| Helmitaulu kirppikseltä. |
 |
| Puhelin ystävältä. Kiitos Pirjo♡ |
 |
| Taulu ei ehkä arvonsa vaatimalla paikalla hoitopöydän yllä. Näkysällä kummiskin! |
 |
| No nyt on pallovalot tässäkin huushollissa. Värikkäitä en löytänyt :( |
 |
| Kuparinen kukka-amppeli kirppikseltä. Kukkakin muuten on kirppistelty! |
 |
Kiikkustuoli sai jo talviturkin.
|
Tämmöistä meidän olkkarissa on. Tai no, kuvien ottamisen jälkeen Poikanen heräsi päiväunilta ja suurin osa leluista oli levitelty pitkin lattioita vartin sisällä :O
Jaksoittekohan lukea? Hmm. Mun mielestä mää olen ansainnut yhden relaksoivan kaiken tän savuhärdellin jälkeen. *tsup* Äiti ottaa siis nyt yhden karpalolonkeron.
Rauhaisaa ja paloturvallista viikonloppua toivotellen Eija
5 kommenttia:
Hyvä ettei sattunut vahinkoa!!!! olen kerran pönttöuunin saanut savuamaan ja koti haisi melko pitkään siltä kuin oltaisiin nuotiolla:D Kun pari vuotta sitten kaadoitte huoneen väliltä seinää, niin teittekö vahvistuksia aukkoon? meillä on hirsirunkoinen talo ja oviaukon laajennus olisi edessä niin kyselisin kommentteja:)
No kyllä täällä aikamoinen haju on vielä, jännä nähdä milloin ilma raikastuu... Vaikeaa läpivetotuulettaakin kun Poikanen pyörii lattianrajassa.
Tuosta kakkoskuvasta näkee, että ollaan tuettu aukkoa: molemmilla sivuilla on palkit, samoin niiden välissä poikittain. Seinää jouduttiin muutenkin vähän jättämään kun oikealla puolella on muuria (ja juuri siinä nurkan takana pönttis). En tiedä osasinko selittää oikein, mutta kysy vaan jos jäi vielä mietityttämään! Toisaaltahan se oli huutava vääryys kaataa vanhaa seinää, mutta huoneet ovat aika pieniä ja toinen huoneista oli vaarassa jäädä ns. hukkahuoneeksi, joten päädyttiin tähän ratkaisuun. On niin kuin enemmän tilaa hengittää (tätä savunhajuista ilmaa) :)
Kiitos! Hyvin kerrottu, näin ajattelimme itsekin toimia. Tukea palkeilla ja oven reunoihin tehdä karaura. Meillä täällä kotikonnuilla jossa jokainen tuntee toisensa niin kaupassa nähty rakennustarkastaja meinas että riittää kun oven yläpuolella on reilu kolme kokonaista hirttä jäljellä. Jäikö teillä niitä montako? Ja onhan se vääryys kaataa vanhaa seinää mutta onneksi sitä jää vielä jäljellekin;)
Tuo savujuttu on niin tuttu, meillä lastenhuoneen kalkuuni päätti olla vetämättä. Sitä oli edellisenä päivänä lämmitetty... ilmalukko. Vakuutusyhtiö hoiti asian mallikkaasti, ionisaattori taisi pöristä viikon meillä ja lassilan tätiliini kävi pesemässä tekstiilipintaiset kalusteet omilla aineillaan. Lisäksi vakuutusyhtiö korvasi sata koneellista pesemääni pyykkiä, oikeesti. Tsemppiä kyllä se haju vuosien mittaan haihtuu;)
Suvi- Tuulilla: meillä ei oo hirsiä tuossa vaan ehkä nelisen palkkia (tai jotain). Ja mieskään ei oo nyt kotosalla vaan melomassa, joten en voi edes siltä kysyä mitä "pöllejä" nuo viralliselta nimeltään ovat :) Tämä meidän talo on muuten ajastaan poikkeava siten, että talo on lautarakenteinen eli ei hirren hirttä, ikävä kyllä :(
tarjah: ai ilmalukko voi syntyä päivässä??!? Apua, en uskalla kohta enää lämmittää ollenkaan :/ Ja kiva, että näin tosiaan voi käydä muillekin. Tai siis ei kiva, mut... no tiedät varmaan mitä tarkoitan! Teillähän oli hyvä säkä, että vakuutus korvasi. Meillä on tuuletettu tänään koko päivä, mutta vielä käryää savu :( Kuinkahan pahasti pitää kärytä että sais vakuutuksesta jotain? Ei ehkä tämmönen pieni savuhaitta mee vielä vakuutuksen piikkiin... Mää kärsin tän hajun ihan siitä ilosta, että tänäänkin on vielä monta kateellista naispuoleista kaveria kysellyt, että kuinka komeita ne palomiehet olikaan -ja olihan ne :D
Lähetä kommentti