Poikasen huoneessa part two tai jotain

No onpahan taas tovi kulunut kun viimeksi ollaan blogin äärelle istahdettu. Kirjoitinkin tuossa taannoin Lievestuoreen Aseman Jennin kommenttiboxiin, että jotenkin semmoinen alakulo heijastuu itsellä ensimmäisenä blogiin. On tosi vaikeaa löytää mitään kivaa kirjoitettavaa, jos mieli on ihan maassa. Ja kun haluaa pitää bloginsa eräällä lailla hyvänmielen paikkana, niin silloin on ehkä parempi olla möyrimättä pohjamudissa täällä julkisesti. Mutta tässähän tämä tilitys nyt joka tapauksessa tuli, eli se siitä. Nyt eespäin paremmalla mielellä (toivottavasti), ja kovaa vauhtia kesää kohti :)

Blogin synttärit hujahtivat ohi kuin varkain, mutta blogiarvonta sentään saatiin suoritettua, kun veljeni valitsi luvun ykkösen ja kahdenkympin väliltä ja voittajaksi valikoitui tällä erää kuudestoista kommentoija eli Siinatar. Onnea voittajalle! Laitan sulle sähköpostia ihan näinä päivinä ja utelen osoitetta, johon voin palkinnon postittaa!

Tässäpä taas muutama kuva Poikasen huoneesta:

Talosta löytynyt vanha naulakko pääsi Poikasen huoneen seinälle. Naulakossa roikkuvaa iloisenoranssia "Taiteilijantakkia" Poikanen käyttää aina maalatessaan ja piirustellessaan pulpetin äärellä. Se on Tommin (todella) vanha kauluspaita ja vältti lumppulootan ryhtyessään uuteen, tärkeään vaatteidensuojaustehtävään.

Mietin kuumeisesti viime maalauskerralla, että mikä olisi hyvä alusta neljälle eriväriselle sormivärille. No tietysti legosangon kansi!

Kävin pikakierroksen kotikaupungin kirppiksellä toissa päivänä ja heti ovelta silmät eksyivät pieneen lautashyllyyn. Kysyin varovasti hintaa ja kaksi euroa siitä pyydettiin. Ostin. Katotaan saako se uuden maalin pintaansa vai tottuuko silmä tuohon siniseen. Lopullista sijoituspaikkaansa hylly odottelee Poikasen vaatekaapin päällä.

Samaisen vaatekaapin toinen sivu on jäänyt kaapin aiemman sijoituspaikan vuoksi maalaamatta, joten päätin piristää valkoista pintaa parilla tulostetulla myyrä-julisteella. Yllättävän kivanväriset ja tarkat tuli tulosteista, ja teippikiinnitys on helppo poistaa milloin vain. Eivät tarvii siis kehyksiä nämä kuvat :)

Kuvassa näkyvä helmitauluhässäkkä on niinikään kirppislöytö ammoisilta ajoilta. Se on mahottoman kiva, kun sen jokaisella sivulla on jotain näprättävää. Yhdellä sivulla on aakkoset ja numerot, eli niitäkin voi alkaa opettelemaan tämän avulla! Poikanen osaa kyllä jo aika hyvin laskea: just äsken mun kädessä oli sormia kuusi kappaletta :D

Leppoisaa sunnuntaita kaikille, mää starttaan kälyn kanssa ihan justiisa kirppikselle Jyväskylään.

Terkuin Eija