Lupaus keväästä

Pakko heti alkuun todeta, että hupsistakeikkaa kun tulikin taas pitkä bloggaustauko. Kaiken muun hulabaloon ohessa meillä on jälleen sairastettu influenssaa ihan urakalla ja kuuri on päällä tälläkin hetkellä. Kummasti se vaan vie kaikki vähäisetkin voimat, mokoma räkätauti!

Onneksi armas puolisoni ehti parisen viikkoa sitten piristää mieltäni syksyn harmauden keskellä tuomalla kevään meidän keittiöön.

Kerroinkin jo aiemmin haluavani vähän väriä keittiöön ja eräältä uudelta tuttavuudelta sainkin sitten idean maalata ikkunaseinä jollain iloisella värillä. Päädyin hitusen pastelliseen keväänvihreään, joka valitettavasti on ihan mahdoton näköjään kuvata meikäläisen kameralla/taidoilla/tänä vuodenaikana. Sävy on Tikkurilan Kaunis koti-värilastusta "Herkkä haaveilija", josta kerrotaan näin: Rakastat puuteroituja pastellisävyjä, huoletonta huvilatunnelmaa, muistojen kultaamaa kartanotyyliä ja kodikasta yhdessäoloa. Arki on sekä kaukana että kauniisti läsnä tunnelmassa, jota kukat, kynttilät, pikkuesineet ja tekstiilit huokuvat. 

Valittuani kyseisen vihreän sävyn, huomasin että värilastussa sen rinnalla oli valkoisen ja harmaan sävyjä. Eli mielestäni ihan nappivalinta meidän valkoharmaaseen keittiöön :) Mintunvihreä olisi kai ollut trendikkäämpi valinta, mutta tämä väri sopii mulle paremmin, varsinkin kun en ole kova trendien perässä menijä (ainakaan tietoisesti, kröhöm).
 

Mieleistä liesituuletinta, tai lähinnä -kupua ei tuntunut löytyvän mistään, joten puoliksi pakotin Tommin rakentamaan mulle kupusen. Ja hyvä siitä tuli, vai mitä tuumaatte? Tarvikkeet maksoivat reilun kympin :D Paitsi tietysti itse liesituuletin oli vähän kalliimpi. Maalistakin joutui pulittamaan vähän enemmän, mutta sitä otettiinkin sitten kolmen litran pönttö, koska samalla valkoisen sävyllä olisi tarkoitus maalata myös keittiön peiliovet. Joskus. Kun jaksaa ja ehtii. Oviin on tulossa näillä näkymin myös tuota seinään käytettyä vihreää ja ehkäpä häivähdys vaaleanpunaistakin... No mutta, liesikupu tuntuu huutavan ylleen jotain kivaa kranssia, eikös vaan? Tällä hetkellä reunusta koristaa paremman puutteessa viime kesäiseltä rompetorilta ostamani ihanan violetti Illinois´n osavaltion rekisterikilpi vuodelta -64 sekä jokunen vuosi sitten Indiskasta hankkimani Mariskoolia matkivat munakupit. Vai pitääkö naukua Tommia tekemään uusi reunalista, jonka päälle mahtuisivat Kivi-tuikut???

Kesällä alennuksilta tilaamani turkoosiraitaiset matot tuovat myös vähän väriä ja valoa keittiöön. Tosin ne ovat tällä hetkellä enimmäkseen kurtussa Poikasen suorittaessa ahkerasti ryömimisharjoituksiaan (Poikasen eno tosin kutsuu etenemistä raahautumiseksi, hmm). Mattojen kanssa samassa tilauksessa saapuneet verhot taitaa jäädä ripustettaviksi ensi keväänä. Ei vaan oo ehtiny :)

Tällaista tällä erää. Nyt taas nenän niistoon, oman ja Poikasen. Toivottavasti te muut olette säilyneet terveinä!

Pärskisterveisin

Purppura