Don´t let the sun go down on me

Onnenapila kurottautuu vielä valoa kohti, ennen kuin lakastuu syksyn tullessa. Vähän sama fiilis itselläkin. Väsyttää kyllä ihan toisella tavalla kuin valoisampaan aikaan. Onneksi on kynttilät... 

Vaikka onhan se vähän erilaista valoa... Nautiskellaan näistä aurinkoisista syyspäivistä ja pimeistä illoista joka tapauksessa!


Minä vietän tällä hetkellä kesälomaa, sillä työpaikan vaihdos on näillä näkymin edessä kuun vaihteessa. Joten pidetään lomat alta pois ja kerätään voimia tulevaan. Niinpä en ole kotonakaan erityisemmin tehnyt mitään, olla möllötellyt vaan. No eilen tuli kyllä sutaistua puuöljyllä yksi puutarhatuoli, mutta se oli vain lipsahdus eikä toistu enää. Ainakaan tänä syksynä. Tai ainakaan sen tuolin kohdalla. On nimittäin parituoli ja pöytä vielä maalaamatta. Ehkä ensi viikolla sitten jaksaisi jo ahkeroida!


Naapurissamme asuu ihana 70+ pariskunta, joiden kanssa ollaan tultu juttuun vallan mainiosti. Irja-mummolta saatiin pari viikkoa sitten suuri kaktuskukka, jota nyt yritän hoitaa ja pitää hengissä:

Pitäisi vaihtaa se suurempaan ruukkuun ja lannoittaa, että se jaksaisi aloitella kukintaa. Näin tämän kukassa naapurissa viime talvena ja se oli komean näköinen! Kukkakasan alla on muuten kirpputorilta kesällä ostettu puhelinpöytä, jonka muotoiluun ihastuin kovasti. Yksinkertainen on kaunista. Normaalisti en juurikaan pidä puunvärisistä huonekaluista, mutta tätä yksilöä en taida viitsiä sutia maalilla pilalle. Vaikka kyllä se varmaan olisi nätti valkoisenakin... Katsotaan miten se sointuu sitten lopulliseen sisustukseen. Tällä hetkellä se saa toimia sellaisenaan kukkapöytänä ja kynttilöiden säilytyspisteena.


Toissapäivänä olivat naapurit muuten vierailleet pihassamme ja rappusille oli jätetty ämpärillinen heidän omasta pihastaan vastanostettuja perunoita viestiksi käynnistä. Mukavaa :)


Toivottavasti muillakin on kivoja naapureita.


Aurinkoista syysviikonloppua


toivottelee Purppura


P.S. Minä olen taas shoppaillut. Kuvia ostoksista ensi viikolla...